Sara ja Ellihän ei tappele, mitä nyt joskus alkuaikoina ottivat välillä yhteen kun jommalla kummalla paloi sipuli toiseen. Nyt pitkiin aikoihin mitään semmoista ei ole ollut - ei edes vaikka toisella on ollut juoksut. Ne ovat silti olleet hyvät ystävät toisilleen. 

Elli on aina ollut tarkka ruuastaan ja siitä, että kukaan ei pääse samoille apajille. Meidän perheen Bellalle (ajokoira) se antoi muutaman kerraan kuonolle kun toinen ahneuksissaan yritti päästä samalle kupille. Sen jälkeen oon ruokkinu koirat niin, että Elli syö ruuan semmoisessa paikassa mihin kumpikaan tytöistä ei pääse. 

Kävi kuitenkin tuossa yksi päivä niin, että huomasin Ellin antavan Saran tulla syömään ruokiaan ja ajattelin että jaa, mitäs tämä nyt on olevinaan. Muutaman päivän päästä ruokin koirat aamulla niinkuin normaalistikkin, molemmat jäivät pihalle ja annoin omat annokset. Sara on aina ollut nopea syömään ja nytkin se hotki annoksen paaljon Elliä nopeammin. 

Sara meni taas ruuan toivossa Ellin apajille ja kas, selkäni takana alkoi kunnon rähinä. Komensin Saran pois tappelusta ja neiti vähän kiljaisi siinä aivan siten, että ois sattunut tappelussa. Kuitenkin ahneena koirana oli menossa uudestaan Ellin ruualle ja kun karjaisin neitille että "POIS SIITÄ" niin se rupes huutamaan/kiljumaan. Sen jälkeen se linkkasi kolmella jalalla luokseni ja meni maahan makaamaan. Puhistin  aristavan jalan kuolasta ja tunnustelin sitä varovasti. Sitten yht äkkiä kiljuna loppui ja neiti asettui selälleen semmoiseen rapsutuksen kerjuu asentoon. 

Tässä vaiheessa hälytyskelloni alkoivat soida ja ajattelin että filmaakohan meidän pikku rinsessa. Kysyin sitten Saralta että mennäänkö sisälle ja sehän oli heti suuna päänä menossa :) 

Säikähdyksellä selvittiin siis ja neiti on näköjään oppinut lisää filmauksen keinoja ;) 

 

Oon nyt kantanut taskukameraa lenkeillä mukana ja sielä odottaakin kuvia tytöistä. Nyt lataus ei onnistu kun kamera on ukolla armeijassa. 

Ainiin, meillä on joulun jälkeen muutto uuteen osoitteeseen ja aivan erilaiseen ympäristöön mitä Saran tai Ellin koko elämä on ollut. Nimittäin muutamme rivitaloon asutusalueelle. Kaikki kommentit miten tämmöisestä "maalaiskoirasta" saa helpoiten totutettua "kaupunkikoiran" on tervetulleita! 

 mua arveluttaa ehkä eniten se, että nyt meillä on seinänaapurit (ja molemmilla puolilla koiria) joten ääniä kuuluu siis paljon enemmän kuin maalla. 

Silloin kun muutetaan, otan koiria vuorotellen ja yhdessä  kämpälle mukaan ja käyn samalla lenkillä sielä. Auttaiskohan tämä siihen että tulis vähän edes tutuksi ympäristö ennenkuin asetutaan kunnolla taloksi?